18.8.2008
Uudet ratavuorot + tarkennuksia
28.4.2008
Tiedote seuraavista tapahtumista.
25.4.2008
RESERVILÄISTEN SOTILASPUVUT
Uutiset
Tapahtumakalenteri
Maakuntajoukot
Maakuntajoukot tukevat muun yhteiskunnan toimintaa 25.11.2004 | Teksti: Heikki Siljamäki | Kuvat: Atte Kajova Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Kari Rimpi muistuttaa, että maakuntajoukkojen tärkein tehtävä on sotilaallinen maanpuolustus. Suunnitelluilla virka-aputehtävillä ei pyritä valtaamaan muiden tehtäviä, vaan tukemaan muun yhteiskunnan toimintaa. - Mielestäni maakuntajoukot voidaan ottaa maakuntajoukkoina, ilman poliittisia tai historiallisia painolasteja, sanoo Pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Kari Rimpi viitaten asiasta käytyyn keskusteluun.Hän muistuttaa järjestelmän kulmakivistä: maakuntajoukot ovat puolustusvoimien sodan ajan joukkoja ja perustuvat vapaaehtoisuuteen. Virka-apu herättää kysymyksiäMaakuntajoukkojen tärkein tehtävä on sotilaallinen maanpuolustus. Muun yhteiskunnan tukeminen virka-avulla on toissijainen, mutta tärkeä tehtävä. - Puolustusvoimilla on paljon kykyjä ja voimavaroja, joita voidaan tarvittaessa hyödyntää muun yhteiskunnan tukemisessa. Tuntuu ihmeelliseltä, että niitä ei käytettäisi, Rimpi kommentoi. Maakuntajoukkojen virka-aputehtävät ovat herättäneet kysymyksiä siviili- ja sotilastehtävien rajan hämärtymisestä. - Virka-apua annetaan vasta kun sitä pyydetään, ei tässä olla kenenkään reviirille tunkemassa, pääesikunnan päällikkö muistuttaa. Virka-aputehtävät voisivat olla esimerkiksi etsintätehtäviä tai öljyn- ja palontorjunnan tukemista. - Muualla voi olla huoli siitä, että maakuntajoukot kilpailevat potentiaalisista vapaaehtoisista, pohtii Rimpi syitä epäileviin asenteisiin. Joukot valmiina 2008Tavoitteena on saada maakuntajoukot valmiiksi vuoteen 2008 mennessä. Ensimmäiset pilottijoukot on jo valittu. Esimerkiksi Helsingin sotilasläänissä maakuntajoukoiksi ovat tyrkyllä torjuntapataljoona ja sodan ajan koulutuskeskus. - Emme voi hukata etsikkoaikaa, vaan meidän on täytettävä odotukset jo ennen tuota määräaikaa, selvittää Rimpi vauhdikasta aloitusta. Maakuntajoukot rekrytoidaan lähinnä sodan ajan alueellisista joukoista. Valtakunnallisesta nyrkistä, operatiivisista joukoista, maakuntajoukkoihin ei olisi asiaa kuin poikkeustapauksessa. - Maakuntajoukkoihin sijoitetaan alueen tuntevia ja siihen sitoutuneita reserviläisiä, Rimpi korostaa. Joukkojen suuruus riippuu vapaaehtoisten määrästä. Rimpi toivoo, että kokoluokka nousisi kymmeniintuhansiin. - Joukkojen pitää täyttää myös laatuvaatimukset. Vapaaehtoisuus sekä operatiiviset ja alueelliset tarpeet ratkaisevat, mitkä joukot määritetään maakuntajoukoiksi. Mukana tai sitten eiMaakuntajoukkoihin osallistuvilta reserviläisiltä vaaditaan sitoumus toimintaan osallistumisesta. Rimpin mukaan sitoumuksen merkitys on enemmän henkinen kuin juridinen. Siitäkin huolimatta sitoutumisen pitäisi olla vahvaa. - Joko sitä ollaan mukana tai sitten ei olla. Ennen maakuntajoukkoon sitoutumista pitää miettiä, pystyykö esimerkiksi työpaikka joustamaan tarvittaessa, Rimpi painottaa. Rimpin mukaan myös ei-asevelvolliset naiset tulisi ottaa mukaan maakuntajoukkojen toimintaan. Heille pitää löytää tehtäviä muualtakin kuin "kauhan varresta". Maastopuku kotiin, aseet lukkojen taaMaakuntajoukkojen perustaminen ja varustaminen eivät Rimpin mukaan tuota lisäkustannuksia. - Muun yhteiskunnan tukemistehtävissä saatetaan tosin tarvita pientä lisävarustusta, hän toteaa. Pääesikunnan päällikkö painottaa, että sodan ajan materiaali, esimerkiksi aseet, pysyvät jatkossakin puolustusvoimien hallinnassa. - Kotiin voitaisiin jakaa suojavaatetus, esimerkiksi maastopuku ja jalkineet, Rimpi pohtii. Lakipohjassa riittää tutkittavaa 25.11.2004 | Teksti: Heikki Siljamäki Maakuntajoukkojen perustaminen vaatii paljon lakiperustaan liittyvää tarkistamista. Maakuntajoukkolaisten oikeudet ja velvollisuudet pitää määritellä, esimerkiksi oikeus terveydenhuoltoon ja vahingonkorvausvelvollisuus.- Koko toiminta, myös sen parlamentaarinen valvonta, pitää käydä läpi, kenraaliluutnantti Kari Rimpi huomauttaa. Maakuntajoukkojen koulutusvastuuta on sovitettu pitkälti Maanpuolustuskoulutus ry:n (MPK ry) harteille. - Tässä yhteydessä täytyy Maanpuolustuskoulutus ry:n roolia täsmentää, jopa lainsäädännöllä, jotta toiminnalle on oikeudelliset perusteet, Rimpi toteaa. Puolustusvoimat vastaavat joukkojen sotilaallisesta koulutuksesta, mutta koulutuksen toteuttajana voi olla myös MPK ry. Rimpi ei näe estettä sille, että evp-henkilöstö tai reserviläiset voisivat johtaa esimerkiksi ammuntoja. - Silloin pitää varmistua siitä, että ammattitaito on kunnossa ja vastuut selvinä. Maakuntajoukot pähkinänkuoressa 25.11.2004 | Teksti: Heikki Siljamäki - Maakuntajoukot muodostetaan vapaaehtoisistareserviläisistä vuoteen 2008 mennessä. - Ne ovat puolustusvoimien sodan ajan joukkoja, ja niitä nimetään kaikista puolustushaaroista. - Joukkojen laajuus voi vaihdella pataljoonasta joukkueeseen. - Maakuntajoukkoja voisivat olla esimerkiksi vartio- ja sissikomppaniat sekä huoltoyksiköt. - Niiden tehtäviä olisivat esimerkiksi kohteensuojaus, sissitoiminta sekä perustamis- ja huoltotehtävät. - Maakuntajoukkoja voitaisiin käyttää rauhan aikana myös virka-aputehtävissä.
|
